Susikannan kasvu ja susien levittäytyminen uusille alueille on tuonut Suomessa viime vuosina esiin susikannan hoitoon liittyvät haasteet. Koti- ja tuotantoeläimiin, kuten lampaisiin ja koiriin, keskittyvät susivahingot ovat lisääntyneet. Sudet ovat poronhoitoalueen ulkopuolella Suomea velvoittavan luontodirektiivin liitteen IV mukaisesti tiukan suojelun piirissä. Susikannan hoito ja eri osapuolten näkemykset ovat saaneet huomattavaa julkisuutta. Myös asenteilla on suteen suhtautumisessa suuri merkitys; noin joka kolmas suomalaisista pelkää sutta.

28.12.2005 julkaistiin Maa- ja Metsätalousministeriön sudenhoitosuunnitelma, jossa on yhtenä vahinkojen ennaltaehkäisymahdollisuutena tuotu esille laumanvartijakoirien käyttö. Myös Suomen Kennelliitto on 2003-2012 toimintastrategiassaan nimennyt laumanvartijakoirien käytön kotieläinten suojelussa susialueilla osaksi ympäristövisiotaan.

Laumanvartijakoirat ovat monissa maissa käytetty ja myös toimiva keino suojata kotieläimiä susilta ja muilta pedoilta. Laumanvartijakoirarotuja ovat esimerkiksi anatolianpaimenkoira, estrellanvuoristokoira, etelävenäjänpaimenkoira, kaukaasianpaimenkoira, keskiaasianpaimen-koira, komondor, kuvasz, maremmano-abruzzese, owczarek podhalanski, pyreneittenkoira, pyreneittenmastiffi, sarplaninac, slovakiancuvac ja tiibetinmastiffi.

Jotta laumanvartijasta tulisi hyvä työkoira, sen täytyy pennusta asti kasvaa niiden eläinten joukossa, joita sen halutaan suojelevan. Sen täytyy myös omaksua laidunalue reviirikseen. Koska laumanvartijakoirien luonteeseen kuuluu epäluuloisuus reviirille tulevia vieraita ihmisiä ja eläimiä kohtaan, niiden tapakasvatus vaatii erityishuomiota. Koirat on osattava sosiaalistaa ja kouluttaa johdonmukaisesti ja oikealla tavalla, jotta ne eivät muodostaisi uhkaa ympäristölleen. Laumanvartijakoirien erityiset käyttäytymismallit sekä pieni miellyttämishalu tekevät niiden koulutuksesta haasteellista.

Monissa Itä- ja Etelä-Euroopan maissa laumanvartijakoirien käytöllä on tuhansia vuosia vanhat perinteet. Laumanvartijakoirien käytöstä on tehty myös tutkimuksia mm. Slovakiassa ja USA:ssa, ja niissä koirien on osoitettu olevan tehokas karjan suojelumuoto saalistajia vastaan. Laumanvartijakoirien soveltuvuudesta susien tai muiden petojen torjuntaan Suomen oloissa ei ole toistaiseksi olemassa perinteitä eikä tutkittua tietoa. Muualla tehdyissä tutkimuksissa mikään laumanvartijarotu ei ole osoittautunut toistaan paremmaksi. Hyvät laumanvartiointiominaisuudet ovat pikemminkin yksilö- kuin rotukysymys. Myös kasvuympäristöllä on suuri merkitys.

Projektin tutkijana toimii MSc. Teet Otstavel. Valvovana professorina toimii Prof. Hannu Saloniemi, ohjaajina Prof. Outi Vainio, Prof. Anna Valros, Prof. David Sims (Atlantic Veterinary College, Kanada) ja menetelmäasiantuntijana FM Kristiina Vuori (Turun Yliopisto).